Derius – TräFK 0-1 (0-0)

TräFK kohenteli asemiaan kuutosdivarin häntäpäässä ottamalla  Jokelan nurmikentällä makean 0-1 vierasvoiton  Deriuksesta aivan ottelun loppuhetkillä tehdyllä maalilla. Voittomaalin paukutti loukkaantumisesta toipunut  Jaakko Pavunvarsi.  Vastustajan lähiliikenteen TräFK:n maalilla esti koko ottelun ajan huipputorjuntoja esittänyt Ghost Zigga , eikä vastustaja päässyt enää loppuminuuteillakaan tasoittamaan peliä.  

Fyllatyrsaan poissa ollessa perjantaisesta ottelusta - videokuva kertokoon kuitenkin tällä kertaa tuhannen sanan sijasta, mitä helteisellä kentällä oikeasti tapahtui. 

Videokooste ottelun tapahtumista tulossa myöhemmin.

 

TräFK – TuPS 2 0-0

Suomen ja maailman virallinen lämpötilaennätys kautta aikain mitattiin 7.8.2010 klo 17.28 Järvenpäässä, Toivon stadioinin mittauspisteellä. Ilmatieteenlaitos vahvistaa, että mittari näytti 87 celsius-astetta varjossa. Ilmiöllä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan kyse on ihan vain klassisesta maailmanlopusta. Ja sellainen toki piristää muutoin niin ankeaa loppukesän päivää kummasti.

Äärimmäisissä olosuhteissa ihmisestä kuoriutuu esiin yllättäviä piirteitä: toiset lamaantuvat, jotkut joutuvat paniikkiin kun taas jotkut toimivat rationaalisesti ja rauhallisesti. Jotkut pelaavat jalkapalloa. Tätä ei voi pitää edelläkuvatunlaisissa olosuhteissa millään muotoa järkevänä, mutta kukin viettäköön viime hetkensä kosmoksessa tahtomallaan tavalla. Ajan seistessä vihellettiin siis ottelu TräFK:n ja TuPS 2:n välillä alkaneeksi.

Tarkemmin kuvattuna kyseessä ei ollut ottelu. Se oli nyt kestävyyskilpailu. Molemmilla joukkueilla ensisijainen tavoite oli säilyä hengissä. Maalinteko oli toissijaista. Näin ollen ei tempo kohonnut edes TräFK:lle mahdottomalle tasolle. Lisäksi joukkueemme oli pelissä varsin kelvollisella miehityksellä, olkoonkin että puolustuksen vakiopelaajista puuttui useita. Vahvuus oli kolmetoista ukkoa, eli vaihtopenkillekin pääsi väälillä käymään. Mukana oli syyskaudelle rekrytoiduista uusista pelureista toistaiseksi vain puolustuksessa sekä laidalla että keskellä operoinut Jakob S. Rostfria, jonka voi hyvällä syyllä sanoa vahvistavan joukkuettamme. Kokonaisuudessa pelaaminen tuntui varsin mielekkäältä, sillä ottelun aikana onnistuttiin useasti jopa syöttämään omille pelaajille, joskus jopa useita syöttöjä peräkkäin.

TuPS:n pelatessa kotijoukkuetta vähälukuisemmalla miehityksellä muodostui ottelusta erittäin tasainen. Ensimmäistä puoliskoa vierailijat hallitsivat, mutta toisella jaksolla TräFK:n onnistui luoda selvästi vaarallisemmat maalipaikat. Näihin kuuluivat muun muassa paluun rosteriin tehneen Ruuhka Tuukan keskityksistä syntyneet tilaisuudet Härskille sekä Vaeltavan Karhun upea vapaapotku ylärimaan. TuPS 2 yritti puhkoa kotijoukkueen puolustusta etupäässä pitkillä palloilla ja juoksemalla. Tämä pakotti alakertamme juoksemaan enemmän kuin vallitsevissa olosuhteissa olisi ollut millään muotoa suotavaa, mutta leiviskästä selvittiin kuitenkin yllättävänkin hyvin. Laitapakit Rostfria ja Ruhtinas sekä topparit Bloody Jylling ja Paella saivat puuskuttaa helteessä epäinhimillisen määrän. Selviytyminen hengissä on ihme. Joitakin kertoja pääsi vastustajakin yrittämään hyvistä paikoista, mutta myös maalivahtimme Ghost Zigga oli erinoimaisessa vireessä.

Kun armollinen loppuvihellys viimein soi ei kukaan kentällä näyttänyt pettyneeltä, ei edes vastustajan puolella. Vaikka avausvoitto olisi toki kelvannut, oli lopputulos kuitenkin kelvollinen. Kuten muuan leipomotuotteessa, siinäkin on reikä. Peräti kaksi. Tästä on hyvä aloittaa uuden palindromin muovaaminen, mutta myös uusia merkkejä siihen soisi ilmaantuvan.

Bokma Challenge 2010 – Perjantaina 23.7.

Haaste on annettu: perjantaina 23.7. klo 17 alkaen pidetään TräFK:n saunailta Seurakuntaopiston rantasaunalla. Jo lähes toista kertaa järjestettävä tapahtuma kantaa perinteikästä pääyhteistyökumppanin mukaan annettua nimeä Bokma Challenge 2010.

Bokma jättää jälkensä

Ohjelmaan kuuluu tervehenkistä kilvoittelua “arbeit macht frei -hengessä”, sekä tietysti vallaton seuraleikki nimeltä “Lentävä hollantilainen”. Saunassa ja järvessä sulatellaan kesätauon aikana kertyneitä liikakiloja, sekä leikitään “naarausta”. Illan aikana julkistetaan myös TräFK:n MM-kisaveikkauksen tulokset, ja leikitään “kadonneen vedonvälittäjän etsintää”. Tapahtuma on avoin kaikille TräFK:n jäsenille, sekä muille tarpeeksi hyvän tekosyyn keksineille.

Pukukoodi: väljä

HUOM! Ota mukaan omat “virvoikkeet”.

VINKKI: Voit myös ottaa mukaan runsaasti erikokoisia sarjattomia seteleitä sekä arvoesineitä, sillä voit jättää ne “narikkaan”.

Perille löytänet alla olevista ohjeista huolimatta.

TräFK – KP-75 2 0-0

Voiko ja pitääkö vajaalla pelatusta ottelusta saatuun pisteeseen olla tyytyväinen?

Vastakkain Toivon stadionilla olivat kaksi lohkossaan heikoimmin menestynyttä joukkuetta. TräFK onnistui melkoisten vaikeuksien kautta haalimaan kasaan yhdeksän kenttäpelaaja ja maalivahdin. Näistäkin yksi, luottotoppari Daniel Rose kirmasi kentälle viitisen minuuttia avausvihellyksen jälkeen. Vastustaja sarjajumbo KP-75 2 oli matkassa täyden miehistön ja neljän vaihtopelaajan voimin.

Alusta asti oli selvää, että tulossa oli tasainen vääntö. Vierailija hallitsi hienokseltaan miesylivoimansa ansiosta. Ensimmäisellä puoliskolla KP ei kuitenkaan päässyt kovinkaan kummoisiin maalipaikkoihin, ja TräFK:kin onnistui rakentelemaan mukavanoloisia hyökkäyksiä. Parhaat tilanteet syntyivät erikoistilanteista. Keravalaisvahti ei juuri katkonut keskityksiä. Myös väkivahvan Vaeltavan Karhun tukeva kaukoveto tuli torjutuksi maalin yli vain vaivoin.

Oleelliset puutteet miehistössä pakottivat osan pelaajistostamme vieraille pelipaikoille. Yleensä puolustavana keskikenttänä operoiva Ilkka “Il Duce” Ilkivalta istutettiin Rosen pariksi toppariksi. Karhu ja hyökkääjänä tavallisimmin häärivä Mr. Tähtisilmä pelasivat keskustassa.

Toisen puoliajan kuluessa väsymys näkyi kotijoukkueen vetäytymisenä. Voimat eivät yksinkertaisesti enää riittäneet loppua kohden vimmattuun voittomaalin saalistamiseen. Vastustaja yritti käyttää leveyttä hyväkseen, mutta onnistumiset olivat harvassa. Laadukkaampi joukkue olisi pystynyt käyttämään miesylivoimansa tehokkaammin hyödykseen, mutta keravalaisten taso ei tällä kertaa tähän riittänyt. Joitakin kertoja vierailijat pääsivät vaarallisesti läpi, mutta erinomaisen ottelun maalilla pelannut Ghost Zigga toimi viimeisenä lukkona. TräFK puolestaan sai monta vapaapotkua hyviltä paikoilta, mutta Mr. Tähtisilmän ja Karhun yritykset eivät tuottaneet tulosta.

Molemmilla joukkueilla aiheutti sopeutumisvaikeuksia ottelun pillipiiparin tiukka linja verbaalisen kritiikin suhteen. Erityisesti kortti viuhui Keravan keltapaidoille, mutta myös itse sain tuta, ettei pieleen menneistä paitsiotuomioista parane nassuttaa. Lappu ei kuitenkaan maistunut erityisen kitkerältä, sillä tuomarin toiminta oli varsin linjakasta. Muutenkin tuomiot olivat varsin reiluja.

Pistesaaliin kaksinkertaistuminen on tietenkin riemukas asia, jonka myötä on mukava lähteä kesätauolle odottelemaan saunailtaa. Pelillisesti lauantain esitys oli TräFK:n väkevimpiä kaudella, olkoonkin, ettei vastustajan taso ollut päätää huimaava. Kun kauden toiselle puolikkaalle saadaan vielä jokunen vahvistus voidaan pisteitäkin odottaa jatkossa.

Toistettakoon siis kysymys: voiko ja pitääkö vajaalla pelatusta ottelusta saatuun pisteeseen olla tyytyväinen? Vastaus on niinkin ilmeinen ja selkeä, että voi ja ei pidä. Näin pöhisi muuan byrokraatti pölyisen toimistokäytävän uumenista, eikä tänäkään päivänä tiedetä mitä hän sanomallaan tarkoitti.

TräFK – AskU 0 – 4 (0 – 1)

Kokonaisvaltaiseen analyysiin lauantaina 29.5. käydystä ottelusta en vitutu… siis harmistukseltani nyt kykene. Oma suoritukseni keskikentän pohjalla oli etenkin puolustussuuntaan niin heikko, että oikeusvaltioissa, kuten Pohjois-Koreassa siitä palkittaisiin vähintäänkin viidellätoista raipaniskulla. Ei joukkueemme tosin muutenkaan kovin kaksisesti esiintynyt. Paras pelaajamee lieni Mr. Tähtisilmä, joka istui katsomon puolella särpimässä kaljaa.

AskU oli kaikinpuolin vittum… öh, siis kenkku vastustaja. Fyysisyys ei rajoittunut pelkästään puhtaisiin otteisiin, mutta tiukempi tuomarilinja olisi tuskin riittänyt tekemään pelistä tasaista. Kyläpäälliköiden kitinä pelipallojen laadusta oli myös joltisenkin tarpeetonta. Ilmeisesti jollekulle heistä oli kuitenkin kelvannut matkamuistoksi topparimme Paellan Select Palermo. Kaikesta huolimatta kunnia pelillisistä ansioista kuuluu myös täysin vierailijoille TräFK:n ollessa selkeästi heikompi osapuoli.

Ainoa kohtuullinen jakso kotijoukkueella ajoittui toisen puoliskon alkuun, jolloin tasoitusmaalia saalistettiin edes näennäisesti. Joitakin puolittaisia mahdollisuuksia tasoitukseen tarjoutui muun muassa Härskin päästessä puskemaan maalin kulman tienoilta, ja Miika Kultaharjan yrittäessä viimeistelyä hyvältä paikalta annetusta vaparista. Pikku hiljaa ote palasi kuitenkin vierailijoille. Viimeisten minuuttien aikana lukemat repesivät rumiksi. Vastustajan bussin katolla ottelua seuranneet kannustusjoukot saivat aihetta riemuun. TräFK:n tukikjoukot olivat syystäkin vaitonaisempia.

Useita rosterista puuttuneita pelureita olisi todellakin kaivattu kentällä. Missä oli esimerkiksi topparimme Kone, sopii kysyä. Tällaisilla esityksillä ei hyvä heilu jatkossakaan, mutta kuten tiedetään, mahdoton on vain varmaa hivenen epätodennäköisempää. Ehkä maanantain reissulla Porvooseen pistetiliä saadaan jo kartutettua.

Terholan kenttä käyttöön

Terholan nurmikenttä avataan jalkapalloharjoitteille 24.5. alkaen. Otamme varaslähdön jo sunnuntaina 23.5. klo 16.30, ja poljemme orastavat perunannaatit maanrakoon. Tästä eteenpäin on joukkueellamme vakiovuoro sunnuntaisin klo 16.30-18.30.

Terholan kenttä sijaitsee Idänpääntien varrella Järvenpäässä.

AC JazzPa – TräFK 2-1 (0-1)

TräFK:n kurimus voitottomalla tiellä sai jatkoa Toivon stadionilla maanantai-iltana käydyssä paikallistaistossa AC JazzPaa vastaan. Taistelu oli kiivashenkinen, mutta pääosin reilu. Ensimmäinen puolikas oli tasainen, mutta pinkkinpaidat olivat hienokseltaan niskan päällä. Toinen puolituntinen taas oli selvästi kotijoukkueen hallintaa TräFK:n jälleen kerran väsähtäessä, ja yrittäessä lähinnä vain estää väistämätöntä.

Tällä kertaa kuitenkin pelattiin peli. Oli kaksi joukkuetta, joilla molemmilla oli riittävästi pelaajia pelaamiseen. Oli pallokin. Ja oli tuomari, jonka tuomioissaan ajoittain osoittama lupsakka maalaishuumori ei auennut allekirjoittaneelle. TräFK pelasi kolmentoista hengen voimin, mikä on liki tuplasti enemmän kuin kaksi päivää aiemmin käydyssä ottelunpuolikkaassa. Tämäkään ei ollut aivan riittävästi, sillä selkeästi suurin ongelmamme oli väsyminen toisella puoliajalla, ja tästä seurannut liikkeen puute, pehmeys ja heikentynyt pallokontrolli. Tämä oli kuitenkin riittävä määrä pelaajia siihen, että täydellinen nöyryytys vältettiin. Tähän ei ole tyytyminen.

Pelin näkee aina siitä positiosta käsin, missä on. Itse olin eilisessä ottelussa erinomaisesti asemoitunut kaikkien illan maalien todistamiseen. Ensimmäisessä (0-1) todistettiin, että paistaa se päivä joskus risupartaankin. Toisessa (1-1) taas todistettiin, että risuparta ei jaksa suorittaa miesvartiointia, koska luulee olevansa joku peevelin maalitykki. Kolmannessa (2-1) todistetiin että haamutorjujallakin on sokeat kulmansa: muurinsijoitusvirheen myötä rangaistusalueen rajamailla olleen vapaapotkunsuorituspaikan ja maalin alaetukulman välille muodostui riittävän leveä rosvosektori. Menetät kaikki rahasi. Voi himputin pimputin peijjooni ja Janne Porkan hymyilevät kasvot!

Tiivistyksenä voi todeta, että JazzPa ansaisti voittonsa, mutta ottelu oli kuitenkin sen verran tasainen, että jossiteltavaa jäi TräFK:llekin.

Pappa vet inte ännu heller varför vi stöder TräFK.

TräFK – NouLa Huilii 0-7

Nyt kävi näin. Tuloksesta jo arvannee, ettei TräFK pelannut täydellä kentällisellä. Tarkalleen ottaen oli meistä paikalla maalivahti Ghost Zigga, sekä seitsemän muuta uiveloa. Tällähän saa juuri ja juuri aloittaa pelin, mutta varsinaisesta pelaamisesta ei voi puhua. Yritettiinhän sitä tavallaan edes. Ainoaksi täsmäaseeksi kolmen miehen alivoimalla koettiin paitsioansan käyttäminen, mikä toimikin joitakin kertoja. Mutta silloin kun ei toiminut oli jälki tuhoisaa. Perässä ei pysytty sitten millään, kun vastustaja pelasi täydellä poppoolla, ja subejakin oli jokunen. Varsinaisena triumfina onnistui allekirjoittanutkin saamaan pallon omaan maaliin kertaalleen hyppäämällä vastustajan keskitykseen varsin typerästi suoraan maalia kohti sojottavalla juokuslinjalla. Ei siitä sen enempää.

Tulos oli mitä oli. Ensimmäisen puoliajan loppupuolella kuitenkin tapahtui pahin, eli loukkaantuminen. Ruuhka Tuukka oli jälleen onnistunut ohittamaan laidallaan ensimmäisen vastustajan pallo hallussaan, mutta sitten hän lyhistyi kesken kuljetuksen maahan. Peliä ei näin ollen voitu enää jatkaa, ja puoliajalla tuomari päätti meidän näkökulmastamme armollisesti julistaa toisen puoliajan päättyneen maalittomana. Tässä vaiheessa tilanne oli NouLa Huiliille jo 0-7, ja tämä julistettiin lopputulokseksi. Ruuhka Tuukan osalta tilanne vaikuttaa murheelliselta: revähdys reidessä tietää vähintään kahden viikon taukoa peleihin, ja alkuajat painellaan kepeillä. Lisäksi mainittakoon, että pelipäivän aamuna Ruuhka Tuukka ei allekirjoittaneen hitaan tekstiviestiin reagoinnin johdosta saanut kahvia.

Syitä poissaoloihin on aina lukuisia. Jotta kenellekään ei jäisi sellaista vaikutelmaa, että joku pelaajistamme olisi ollut poissa pelistä kevein perustein, listaan tähän ne syyt, joita minulle on ilmoitettu:

- viidakkokuume

- ajokuntoisen kuskin puuttuminen

- tärinä kallossa

- avoimien tilojen ja partojen pelko

- partojen pelko

- Vapaamuurarien kokous

- bridge-kierroksen voitto ja herrasmiessääntöjen velvoittama suostuminen uusintakierrokseen

- matka toiseen ulottuvuuteen

- proomujen katselu

- joutuminen mustalaisen räkälaukkuun

- pakottava tarve soittaa tamburiinia

- oidipaalisten himojen aiheuttamien patoutumien purkautuminen villinä tanssahteluna olohuoneen lattialla

Harjoitusvuorosekoilua

Viime keskiviikkona 5.5. aiheutui hämmennystä, kun TräFK:n varaaman harjoitusvuoron aikana yhteiskoulun tekonurmella olikin meneillään turnausottelu. Paikalle saapuneille tämä oli sangen harmillista. Jäljet johtivat sylttytehtaalle, eli kyse ei ilmeisesti ollut Järvenpään kaupungin tuplabuukkauksesta, vaan JäPS:n taholta tapahtuneesta sössinnästä. Alla käymäni sähköpostinvaihto JäPS:n toimiston kera.

—

Hei!

Seuraavassa asiassa lähestyn hivenen närkästyneenä JäPSiä: kutosdivarijoukkueemme TräFK oli tämän viikon keskiviikolle (5.5.) klo 20-21 varannut Järvenpään kaupungin liikuntapalveluiden kautta vuoron yhteiskoulun tekonurmikentältä. Kuitenkin kun paikalle saavuimme jouduimme huomaamaan, että kentällä oli meneillään ilmeisesti JäPS:n järjestämä puulaakiturnausottelu. Tarkistin varauksemme tilan ennen harjoituksia Järvenpään kaupungin nettisivuilta löytyvästä varauskalenterista, jossa selvästi näkyi vuoromme merkittynä.

Tiedustelin asiasta Pirjo Åhsilta liikuntapalveluista. Hän kertoi (kuten varauskalenteristakin näkyy ja näkyi), että JäPS:lla oli kenttävaraus klo 19 asti Opel-liigaa varten. Kuitenkin turnaus jatkui ilmeisesti vielä kahdeksan jälkeen, jolloin kenttä oli jo meille varattu. Näin ollen kyseessä ei siis pitäisi oleman virhe kaupungin taholta, vaan JäPS:n omavaltainen “kenttävaraus”. Ilmeisesti liikuntapalveluidenkin taholta teitä lähestytään tässä asiassa, mutta halusin tehdä sen myös omalta osaltani. Nyttemmin TräFK:n vuoro on poistettu WebTimmistä, jotta meille ei tulisi laskua ko. vuorosta, jota emme voineet käyttää. Kuitenkin porukan saapuminen paikalle (myös pidemmän matkan päästä) turhaan on kiusallista. Minulle, joka vastaan joukkueemme harjoitusvuoroista se on suorastaan noloa.

Vastaava tilanne epävirallisemmissa merkeissä oli muuten myös aiemmin huhtikuussa yhteiskoulun kentällä. Meidän oli määrä mennä pelailemaan TräFK:n porukalla, ja tarkistin n. puolta tuntia ennen WebTimmistä, että Yhteiskoulun kenttä oli vapaana, vailla varauksia. Sinne siis. Kuitenkin paikalle saavuttuamme siellä oli meneillään JäPS:n tyttöjen treenit. Toki meillä ei tuolloin ollut myöskään varausta kentälle, joten olimme varautuneet että se saattaisi olla ns. epävirallisesti varattu. Kuitenkaan emme osanneet odottta, että JäPS pitäisi siellä ihan oikeita junnutreenejä, mutta ei kuitenkaan ollut tätäkään vaivautunut ilmoittamaan WebTimmiin / kaupungille.

En tiedä miten kuvio käytännössä hoidetaan JäPS:n ja kaupungin välillä. Ymmärrän ja hyväksyn täysin jos JäPS:lla ja erityisesti junioreilla on “etuotto-oikeus” kenttävuoroihin, mutta jos netissä toimiva varauskalenteri on olemassa olisi sitä syytä myös JäPS:n käyttää. JäPS:llä ei pitäisi olla myöskään tarvetta omatoimisesti “venyttää” vuorojaan ja näin säästää kenttävuokrakuluissa. Ymmärtääkseni kenttiä saa käyttää kuka vain, jos merkittyä varausta ei ole. Näin olemme mekin ajoittain tehneet, mutta tietysti aina väistyneet vuoronsa varanneiden tieltä. Mutta miten menetellä kun kentällä onkin menossa turnausottelu tuomareineen kaikkineen? Siinä tilanteessa ei tietysti tullut mieleenkään pyytää keskeyttämään, mutta yhtä kaikki parillekymmenelle ukolle tuli turha reissu. Toivoisin vastaustanne, ja vastaisuudessa parannusta tähän tilanteeseen.

yhteistyöterveisin
Fylla Tyrsas, Träskända Fotboll Klub

—

Hei,

Pahoittelen kovasti tätä sekaannusta. Syynä on uuden toiminnanjohtajan (eli minä) tietämättömyys vuorojen vaihtumisista, mikä syntyi kun Anttilan koulun kenttä oli jäänyt remontin alle ja sieltä tulevat tapahtumat tulivat yhteiskoulun kentälle.

Toivottovasti ei tule jatkossa enää sekaannuksia ja saadaan kaikki varaukset tehtyä asianmukaisesti ja ajallaan.

Ystävällisin terveisin

Järvenpään palloseura

TräFK – Derius 2-3 (1-0)

Näin kävi: oli vappupäivää seuraava sunnuntai, oli kaksi vaaleanpunaista ja yksi valkoinen pallo. Voitto oli lähellä, ja se olisi ollut samanaikaisesti täysin ansioton sekä varsin oikeudenmukainen lopputulos. Kummallekin. Maalin tappio, jollaisista on kahden kauden ajan Estadio Esparencella yleensä lähinnä haaveiltu olikin tällä kertaa karvas pettymys.

Viinaanmenevä joukkueemme suoriutui ensimmäisestä koitoksesta, paikalle saapumisesta verrattain kunnialla. Jopa kolmetoista pelitamineista oli saapunut ennen alkuvihellystä, mikä on loistava saavutus ottaen huomioon mielikuvituksellisen peliajankohdan. Kolmestatoista tosin useampikin oli vielä toipumassa joko sitkeistä lentsuista tai vapun “kalareissuista”. Jossain ihan kalassa oli myös topparina yleensä esiintyvä Koné, jonka palveluksista kuulemma ollaan kiinnostuneita myös Kreikan valtiovarainministeriössä. Allekirjoittaneen talousosaaminen riittää sen sijaan vain TräFK:n tilien pyörittämiseen, mutta pelikykyinen en ollut minäkään sunnuntaina, itsestä riippumattomista syistä. Vaikka alkoholia en tällä erää käytä, enkä tupakoi ja seksistä nyt ei ole vittu tietoakaan, pystyin kuitenkin kentän laidalla siviilitamineissa harjoittamaan neljänneksi mieluisinta pahettani kiroilua. Kentällähän tämäkään toiminta ei ole nykyisin sallittua.

Pahin puute miehityksessä oli maalivahti Ghost Ziggan poissaolo. Myöskään tuuraajaksi merkitty mörssäri ei ollut kehässä, joten kassarin valinnassa jouduttiin turvautumaan sotavoimissa kautta historian suosittuun vapaaehtoisten kuuluttamiseen. Ilman tuliaseiden suomaa suostutteluvoimaa oli halukkuus asettua nahkakuulain lentoradalle vähäistä, mutta lopulta löysi TräFK sventuuvansa: Kapitän Kosher asettui rohkeasti tehtävää hoitamaan. Tästä suoraselkäisyydestä on annettava tunnustusta, sillä muuta kunniaa ei ollut seuraavan tunnin aikana jaossa.

Ottelu sujui alusta asti sekavissa merkeissä. Vieraileva Delirium piti palloa kotijoukketta enemmän. Varsinaisesta pelin hallinnasta olisi silti myös vierailijan osalta liioittelevaa puhua. Pallo pomppi enimmäkseen oman mielensä mukaan, kuitenkin hieman enemmän Deliriumilla kuin meillä. TräFK:n pakka oli alussa pahasti hajalla, mutta alimmalla kenttäneljänneksellä puolustus toimi kuitenkin siinä määrin hyvin, ettei vastustaja päässyt maalipaikkoihin. Pikku hiljaa alkoi kotijoukkuekin osua palloon, ja muutamia vastahyökkäysyrityksiä vyörytettiin kohti keskiympyrää. Ensimmäisen puoliajan loppupuolella TräFK onnistui maalinteossa Miika Kultaharjan vapauttaessa Mr. Tähtisilmän oivallisella syötöllään. Mr. Tähtisilmä arvioi vastaantulleen maalivahdin ponnistusvoiman salamannopeasti, ja nosti pallon ulottumattomassa kaaressa verkon perukoille. Vielä ennen taukovihellystä TräFK sai oivallisen mahdollisuuden kasvattaa johtoaan päästyään neljällä yhtä vastaan ylivoimahyökkäykseen, joka kuitenkin tuhrittiin.

Toisella puoliajalla TräFK asettui puolustamaan johtooan, mutta ottelu jatkui samassa hengessä. Kumpikaan joukkue ei erityisesti loistanut. Delirium piti enemmän palloa, mutta ei onnistunut juuri laukomaan silloinkaan kun paikkoja olisi ollut. TräFK puolusti sinnikkäästi alimmalla neljänneksellä, ja karkasi ajoittain vastahyökkäyksiin. Tasoitusmaali syntyi allekirjoittaneen naaratessa Select Palermoa kentän takaa ojasta, mutta silminnäkijälausunnot eivät mairittele maalilla häärinyttä Kosheria. Kuuleman mukaan pallo vieri enckelmanmaisesti kuoletusta yrittäneen varakassarin jalan ali maaliin.

Deliriumin seuraava osuma olikin siinä määrin näyttävä suoritus, ettei sellaisia synny kutosdivarissa ilman Rouva Fortunan suosiollista avustusta. Tässä vaiheessa peliä johto oli kuitenkin vierailijoille joltisenkin ansaittu. TräFK:llä oli useitakin hyvänoloisia vastahyökkäyksiä toisella puoliskolla, mutta viimeistely ei ollut meilläkään aivan toivotulla tasolla.  Muutama läpiajomahdollisuus evättiin paitsiovihellysten johdosta, joita kyseenalaistettiin äänekkäästi. Tuomari ohjeisti asiallisesti kritisioijia lyömään rahaa tiskiin, jotta sivurajoille saataisiin vielä ukot liput kourassa juoksemaan.

Tasoituskin syntyi lopulta. Mr. Tähtisilmän laukauksen maalivahti peitti, mutta pomppuun ehätti ensimmäisenä Hartsikainen, joka pommitti pallon verkkoon voimalla. Kotijoukkueelle tarjottiin myös voiton avaimia kun Hartsikainen juoni Karhun kutakuinkin varmaan maalipaikkaan. Viimeisenä epätoivoisena tekona vastustajan maalivahti kuitenkin kaatoi Karhun saaden ansaitusti suoran punaisen. Tilanteesta tuomittua rangaistuspotkua asettui torjumaan kylmiltään kenttäpelurien joukosta valittu kassari, joka kuitenkin torjui Karhun kohtuullisesti kulmaa kohti sijoittaman laukauksen useimpien äimistykseksi. Näin jäi johto-osuma haaveeksi.

Ottelun viimeisten minuuttien kulkua, sekä erityisesti viimeisten sekunttien aikana lopputuloksen sinetöinyttä tupeksimista on liian tuskallista referoida tarkasti. Tapahtunut saattaa vituttaa minua, ehkä sinuakin. Muistettakoon kuitenkin, että kaikkein eniten se vituttaa häntä, joka tupeksi. Täydellinen synninpäästö on siis paikallaan, etenkin kun muilta miehistössämme puuttui rohkeutta ottaa vastaan epäkiitollista tehtävää. Tappio oli osin ansaittu, osin huonon onnen seurausta, mutta tyytyväinen siihen ei pidä olla. Tässä joukkueessa on aineksia parempaan. Loppukaneettina toivottakoon vielä Pöllöliiton kurinpitotoimikunnalta lempeyttä kumpaakin joukkuetta kohtaan, ja vastustajan pelurin ruhjoutuneelle silmäkulmalle pikaista paranemista.