Orient U – TräFK 1-1 (0-0)

Korson hiekka. Epätietoisuus paikalle saapuvien pelaajien määrästä. Vastassa sarjajohtaja, jonka verkkoon ei oltu ennen illan peliä tehty vielä yhtäkään osumaa. Tässäpä oivalliset lähtökohdat kasvattaa TräFK:n riemukkaiden rökäletappioiden kokoelmaa. Vaan katso: todellisuus – se onkin jotain muuta.

Paikalle Saharaan oli ennen alkuvihellystä ehtinyt kaksitoista vierailijan pelaajaa, joten vaihtojakin oli tällä kertaa mahdollista suorittaa. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä miehistössä jälleen “Martti Loikkanen” ja “Tuukka Lehtonen”, jotka pelasivatkin mainiosti. Kun ottelun edetessä paikalle ilmestyivät vielä Michel Paella ja Mickey Mörssäri oli TräFK liikkeellä kvantiteetiltaan melko riittävällä ryhmityksellä.

TräFK oli ensimmäisellä puoliskolla ajoittain vaikeuksissa sarjajohtajan painostaessa. Ennakko-odotusten oltua kuitenkin mitättömät pelasi joukkueemme melko ennakkoluulottomasti ja vapautuneesti. Orient U vyörytti, mutta ylivoimainen se ei ollut. Hiekkaista alustaa käytettiin hyväksi laukomalla paljon. Melko kaukaa viuhuvilla vihaisilla kudeilla maaliamme uhattiin useasti, mutta milloin sihti oli näissä kohdillaan oli pallon tiellä aina maalilla kelpo iltapuhteen tehnyt Ghost Zigga. Allekirjoittanut tyytyi tapansa mukaisesti kiertämään verkkaista ympyrää kentän keskustan tienoilla, yrittäen pysytellä mahdollisimman kaukana pallosta. Olkoonkin, että tämä ymmärrettävästi sotii jossain määrin pelin perusajatusta vastaan, on se kuitenkin vallan kelpo strategia olla tekemättä varsinaisia “virheitä”.

Vastustajan taholta pelin jälkeen rehvasteltiin muuan jalkapalloaiheisella keskustelupalstalla heillä olleen runsaasti paikkoja. Jätettäköön tämä kuitenkin omaan arvoonsa, sillä eihän kyseessä ollut keilailuturnaus.

Takaiskumaalilta siis säästyttiin ensimmäisellä puoliskolla, ja pelimme vielä parantuessa toisella alkoi mielissä päilyä jo toive omasta osumasta. Harvassa olivat varsinaiset maalintekotilanteet osaltamme, mutta pelin hallinnassa tapahtui selkeä siirtymä meille myönteiseen suuntaan. Orientin hallinta oli enää varsin näennäistä, ja laukauksetkin peitettiin tehokkaammin. Jopa allekirjoittanut pelasi hetkittäin liki jalkapalloa muistuttavaa peliä. Ajoittain pääsi TräFK:kin hyökkäämään, ja lopulta syntyi kauden ensimmäinen maali Orient U:n verkkoon. “Tuukka Lehtosen” lähietäisyydeltä viimeistelemä osuma oli samalla TräFK:n kauden ensimmäinen ja historian toinen maali Suomen maantieteellisessä perseenreiässä, Korson hiekalla.

TräFK ryhtyi johto-osumaansa puolustamaan ja korsolaiset rynnistivät päälle vimmastuneena. Pian todistettiin jälleen Palloliiton suhtautuvan vakavasti kielenhuoltoon: jo toisessa pelissämme peräkkäin sai vastustajan pelaaja punaisen kortin suunsoitosta. Tällä kertaa ulos ajettiin vaihtopenkillä istunut pelaaja, joten peliä jatkettiin täysin kenttäryhmityksin. Lopulta kotijoukkueen yritys palkittiin tasoituksella. TräFK ei tästä kuitenkaan lannistunut, ja pysäytti voittamaan tottuneen Orient U:n yritykset lisäosumiin. Vielä loppuvaiheilla oli meilläkin tilaisuutemme voittomaaliin muun muassa Mr. Tähtisilmän oivallisissa hyökkäyksissä.

Lopulta pisteet kuitenkin jaettiin. Vaikka johdon menettäminen on toki aina harmillista oli tasapelipistekin tänään voitettu piste. Paluumatka sujui siis kaksinkertaisen positiivisissa tunnelmissa: tuomisina piste ja jälleen pääsimme pois Korsosta.

TräFK – NouLa AiVa 1-2 (0-1)

Mitä olisimmekaan, jos otteluilla ei olisi lainkaan alkuja? Kenties voittajia nykyistä useammin.

Suurin suin ja uholla lähti joukkueemme kaatamaan paikallisvastustaja NouLa AiVaa Stadio d’Esperancella käydyssä derbyssä. Ottelun jännitettä kasvatti entisen träfkiläisen maalivahti Antonio Coschentonin loikkaus vastustajan leiriin kauden kynnyksellä. Kyseinen odottamaton pako on katkeroittanut miehistöämme. Osan on jopa kuultu sortuneen alkoholiin (näyttöä loikkauksen vaikutuksesta tähän ei tosin ole). Näin ollen TräFK ei pelannut vain sarjapisteistä, vaan myös kunniasta.

Peli ei ollut kuitenkaan vanhennut montaakaan minuuttia kun AiVa rankaisi huonosti valmistautunutta ja nukuksissa ollutta ryhmäämme. Jokseenkin sekasortoisessa maalineduspomputtelussa vastustajan valkopaitainen pelaaja pääsi lopulta tuikkaamaan lähietäisyydeltä johto-osuman. Tämän jälkeen taistelu sai uuden luonteen, eikä TräFK oikein toipunut äkillisestä tappiotilanteesta kunnon taisteluun ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Pallollisen pelin ollessa liian hermostunutta olivat kunnolliset hyökkäysyritykset harvassa. Nämäkin olivat liian usein pitkiä roikkopalloja kärkeen palanneelle Ori Mattilalle, joka oli tilanteissa useimmiten aivan liian yksin.

Ottelun seuraava suuntaa-antava käänne saatiin toisen puoliskon edettyä jo hyvin yli puolivälinsä. TräFK:n pyrittyä hyökkäämään avautui AiVa:lle tilaa vastahyökkäyksiin. Yhdessä näistä topparimme syöksyi läpi olleen vastustajan tielle yrittäen pallonriistoa. Hyökkääjä vei kuitenkin tilanteessa voiton ja oli jo nokakkain maalivahtimme Ghost Ziggan kanssa. Tuomari näki noulalaisen otteissa kuitenkin virheen ja vihelsi meille vapaapotkun. Arvatenkin maalipaikkaan murtautunut hyökkääjä oli erimieltä tuomarin kanssa, ja koko NouLan joukkue sortui jokseenkin ala-arvoiseen huuteluun, ja lopulta tuomarin maltti loppui. Punaisen kortin sai NouLa:n pelaaja, joka antoi karkeaa kieltä käyttäen ymmärtää tuomarilla olevan taipumus runsaaseen masturbointiin. Ulosajo oli siis aiheellinen, olkoonkin että fyysinen rakkaussuhde itseen ei ole lainkaan tavatonta. Kyseessä olevalla sanalla on kuitenkin perinteisesti sangen loukkaava klangi, vaikka sillä tarkkaan ottaen viitataankin vaiettuun seksuaalienemmistöön.

Miesylivoiman saavuttamisella olisi luullut olevan piristävä vaikutus peliimme. Kävi kuitenkin niin, että tuomiot vääriksi kokenut vierasjoukkue sai annoksen lisäpuhtia ja onnistui pian kasvattamaan johtoaan komealla laukauksella syntyneellä maalilla. TräFK ryhtyi jälleen pelaamaan tosissaan auttamattomasti liian myöhään, mutta kavennus saatiin aikaiseksi Mickey Mörssärin päästyä laidaltaan karkumatkalle. Kaunis laukaus upposi luopio Coschentonin selän taakse tuoden hieman lohtua. Tasoitukseenkin tarjoutui puolittaisia tilaisuuksia, mutta puhti alkoi olla lopussa.

Tappio oli karvas, mutta ei tietenkään parhain päin selittämättömissä. Vastustajalla oli kuusi vaihtopelaajaa, meillä ei ensimmäistäkään. Tärkeitä vakiopelaajia oli meiltä poissa runsaasti. Kentällä oli myös puolikuntoisia. Nämä tekosyyt ovat kauniita ja tosia. Yhtä lailla on totta kuitenkin sekin, että pelissämme on vielä runsaasti parantamisen varaa. Harjoittelukaan ei olisi pahasta, vaikka vanha kansa toisin uskookin. Toinen kohtaaminen on vielä edessä. Coschentoni on vielä saava ansionsa mukaan, mutta tämä vaatii vaaleanpunaisilta yhteisiä ponnistuksia, enkä tällä viittaa lainkaan sulkijalihasharjoitteisiin. Paska.

Katkerien paskojen kosto – lauantaina kauden tärkein peli

Lauantaina 23.5. klo 18.00 pelattavassa ottelussa TräFK – NouLa AiVa taistellaan muustakin kuin sarjapisteistä. TräFK:ssa viime kaudella surkeasti torjunut Antonio “Il Cattivo” Coschentoni (tunnettu myös taiteilijanimellä Jack N. Jones) siirtyi kauden kynnyksellä laadukkaammaksi luulemaansa NouLa Aivan miehistöön. Nyt on tästä loikkauksesta katkeroituneella kotijoukkueella oivallinen tilaisuus kostaa tämä raukkamainen loikkaus parhaiten osaamallaan tavalla: solvaamalla silmittömästi. Toki sopii myös yrittää voittaa ottelu.

Vain rotta jättää uppoavan laivan, mutta mikä onkaan sellainen olento, joka jättää päättymättömään nousuun valmistautuvan vaaleanpunaisen ilmalaivan? En tiedä, mutta ehkä hän itse tietää.

HUOM! Kaikki lauantaina paikalle klo 17.15.

Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 16

TräFK treenaa keskiviikkona 20.5. klo 17 Anttilan koulun hiekalla. Pyrkimyksenä on, että joka keskiviikko treenailtaisiin samaan aikaa. Paikat voivat vaihtua sen mukaan miten kentät ovat juniorien käytössä.

Heti kun nurmikentät ovat pelikunnossa on TräFK:lla vuoro sunnuntaisi klo 16-18 Terholan kentällä. Pelipäivinä treenejä ei pidetä.

TuPS 2 – TräFK 3-0 (1-0)

Joskus taistelu on hävitty ennen kuin se on ehtinyt alkaakaan. TräFK:n taistelu vierasottelussa TuPS 2:ta vastaan oli hävitty klo 15.50, neljäkymmentä minuuttia ennen pelin alkua, viiden TräFK:n pelaajan istuessa Järvenpään ABC:n terassilla pohtien miten pääsisivät Tuusulaan.

Lopulta yksitoista pinkkipaitaa juoksi kentälle viime hetkellä, mutta valmistautumattomuus näkyi alusta saakka sangen kaoottisena höntyilynä, sekä haparoivina otteina. Tilannetta ei parantanut se, että poissa oli lukuisia runkopelaajia: Miika Kultaharja, Ruuhka-Tuukka, Pinkki Prinssi, Mickey Mörssäri, Manu Ciao sekä maalivahtina kuluvan kauden aloittanut Ori Mattila, jonka kavioiden kopsetta todistettavasti oli saatu kuulla edellisiltana useankin ravintolan parketilla. Poissa oli myös Yön Timo, vaikka huhut kertovatkin hänen jo kömpineen ulos talvikolostaan. Lieko yövuorossa?

Itse pelistä ei parane paljoakaan sanoa. Ensimmäinen puoliaika sujui vielä siedettävän oloisesti ottaen huomioon heikot lähtökohdat. Toisen puoliajan ainoana valonpilkahduksena oli 2-0 tappioasemassa saatu mahdollisuus kavennukseen. Mr. Tähtisilmä pujotteli itsensä taidolla ja röyhkeydellä vastustajan rangaistusalueelle peräti pallo hallussaan vain tullakseen vastustajan rumahkosti torppaamaksi. Rangaistuspotkusta sanottakoon vain se, että sen jälkeen tilanne oli edelleen 2-0. Loppuvihellyksen lopulta soidessa tilanne oli 3-0. On suoranainen ihme, ettei kotijoukkue onnistunut tekemään enempää maaleja.

Peliesityksistä tuskin voidaan erityisesti kehaista yhtäkään pelaajaamme. Yritteliästä asennetta ja väsymätöntä uurastusta löytyi muutamalta pinkkipaidalta. Allekirjoittanut lähinnä hölkkäili verkkaisesti keskikentän pohjalla vailla päämäärää. Onnistuneet riistot jäivät likipitäen nollaan. Kokonaisuutena joukkueemme ilme oli apaattinen ja laiska. Teimme siis loistottoman paluun omalle tasollemme: origosta etelään, missä puhaltaa viima ja hyy hallitsee. Kunniaksemme voidaan lukea vain se, että Waldo teki Moskovassa muutamassa minuutissa sen, mihin meiltä meni kaksi kertaa kolmekymmentä minuuttia.

HUOM! TuPS 2 pelin ajankohta vaihtunut

Aiemmin ilmoitetun lauantain sijaan TräFK matkaa Tuusulaan TuPS 2:n vieraaksi vasta sunnuntaina 17.5. klo16.30.

TräFK – KP-75 2 1-0 (0-0)

Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Me emme löydä.

Perjantai-illan jalkapallomittelössä vastustajamme KP-75 2 sen sijaan päästi pallon kertaalleen taakseen, ja löysikin sen hetimiten edestään keskiympyrästä. Mahdollisuudet suurilukuisempaankin voittoon pinkillä pataljoonallamme olisi ollut, mutta hyvä näinkin. Mahdollisuudet myös tappioon olivat todelliset. Kun ottelu oli vanhentunut alle minuutin iski KP-75 2 pallon verkkoon nopealla hyökkäyksellä. Osuma kuitenkin hylättiin paitsiona.

Näin ollen voisi luulla TräFK:n jo kuusinkertaistaneen viime kauden pistesaaliinsa. Paikalla olleet saattaisivat myös luulla nähneensä allekirjoittaneenkin löntystelemässä kentän puolella. Ottelupöytäkirjasta saamamme kopion lähempi tarkastelu todistaa nämä olettamukset kuitenkin vääriksi.

Kräft on ollut voitokas. Hyvä Kräft.

Kutosdivaria iltavalaistuksessa

Eteenpäin on menty ainakin peliolosuhteissa 2000-luvun Järvenpäässä, mikäli vanhemman pelaajasukupolven katkuisia kommentteja on aika ajoin uskominen. Jos jätetään kritiikki tällä kertaa kaikista harjoitus- ja kenttävuoroista eri seurojen välillä sikseen, niin toisaalta on  kuitenkin melkoinen etuoikeus pelata futista iltavalaistuksessa (melkein luonnon nurmella) tällä tasolla.  Jos miehet olivat vielä 70-luvulla rautaa, niin nyt on kentät onneksi edes muovia.

Jos joku kuitenkin haikailee menneitä ja haluaa valittaa nykyisistä harjoitusolosuhteista, niin olisi kannattanut olla todistamassa katsomon puolelta TräFK:n edellistä vieraspeliä Korson kovalla hiekkakentällä. Oli juoksuradat ja kaikki. Puuttui vain pari pahan näköistä loukkaantumista ja muutama flipperipallo lisää. Tosin parempi joukkue yleensä voittaa näissäkin mittelöissä ja näin kävi myös tällä kertaa.

Kopsen pelaajat taitavat voitosta huolimatta  olla kuitenkin vielä tyytyväisiä lohkonsa vieraspeleihin, jotka tarjoavat luonnon nurmea ja muovimattoa. Korsosta etelään päin mentäessä aavikkopelit kuitenkin ovat tällä tasolla vielä enemmän arkipäivää. Jos jostain löytyy nurmikenttä niin siellä todennäköisemmin heitetään edustusjoukkueen poissa ollessa moukaria kuin pelataan alempien divarien jalkapalloa.

Perjantain myöhäisottelussa Järvenpään Camp Nou:lla, eli lukion tekonurmella kohtaavat TräFK ja KP-75 2. Alusta on kummallekin joukkueelle tuttu, joten etulyöntiasemaa ei pitäisi syntyä muuten kuin joukkueiden vahvuuksissa, pallon ollessa edelleen pyöreä.

Jännitystä tuo kuitenkin tämän kaiken hypetyksen jälkeen pelin ajankohta perjantai-iltana (8.5.09) klo 21.30, joka mittaa pelaajien sitoutumisen paikallisten baarien tarjontaan suhteessa seuratoimintaan.

Toivotaan parasta ja pelätään taas pahinta. Eli TräFK – KP-75 2 klo 21.30. Tervetuloa.