TuPS 2 – TräFK 3-0 (1-0)
toukokuu 18, 2009
Joskus taistelu on hävitty ennen kuin se on ehtinyt alkaakaan. TräFK:n taistelu vierasottelussa TuPS 2:ta vastaan oli hävitty klo 15.50, neljäkymmentä minuuttia ennen pelin alkua, viiden TräFK:n pelaajan istuessa Järvenpään ABC:n terassilla pohtien miten pääsisivät Tuusulaan.
Lopulta yksitoista pinkkipaitaa juoksi kentälle viime hetkellä, mutta valmistautumattomuus näkyi alusta saakka sangen kaoottisena höntyilynä, sekä haparoivina otteina. Tilannetta ei parantanut se, että poissa oli lukuisia runkopelaajia: Miika Kultaharja, Ruuhka-Tuukka, Pinkki Prinssi, Mickey Mörssäri, Manu Ciao sekä maalivahtina kuluvan kauden aloittanut Ori Mattila, jonka kavioiden kopsetta todistettavasti oli saatu kuulla edellisiltana useankin ravintolan parketilla. Poissa oli myös Yön Timo, vaikka huhut kertovatkin hänen jo kömpineen ulos talvikolostaan. Lieko yövuorossa?
Itse pelistä ei parane paljoakaan sanoa. Ensimmäinen puoliaika sujui vielä siedettävän oloisesti ottaen huomioon heikot lähtökohdat. Toisen puoliajan ainoana valonpilkahduksena oli 2-0 tappioasemassa saatu mahdollisuus kavennukseen. Mr. Tähtisilmä pujotteli itsensä taidolla ja röyhkeydellä vastustajan rangaistusalueelle peräti pallo hallussaan vain tullakseen vastustajan rumahkosti torppaamaksi. Rangaistuspotkusta sanottakoon vain se, että sen jälkeen tilanne oli edelleen 2-0. Loppuvihellyksen lopulta soidessa tilanne oli 3-0. On suoranainen ihme, ettei kotijoukkue onnistunut tekemään enempää maaleja.
Peliesityksistä tuskin voidaan erityisesti kehaista yhtäkään pelaajaamme. Yritteliästä asennetta ja väsymätöntä uurastusta löytyi muutamalta pinkkipaidalta. Allekirjoittanut lähinnä hölkkäili verkkaisesti keskikentän pohjalla vailla päämäärää. Onnistuneet riistot jäivät likipitäen nollaan. Kokonaisuutena joukkueemme ilme oli apaattinen ja laiska. Teimme siis loistottoman paluun omalle tasollemme: origosta etelään, missä puhaltaa viima ja hyy hallitsee. Kunniaksemme voidaan lukea vain se, että Waldo teki Moskovassa muutamassa minuutissa sen, mihin meiltä meni kaksi kertaa kolmekymmentä minuuttia.
