TräFK – NouLa AiVa 1-2 (0-1)

Mitä olisimmekaan, jos otteluilla ei olisi lainkaan alkuja? Kenties voittajia nykyistä useammin.

Suurin suin ja uholla lähti joukkueemme kaatamaan paikallisvastustaja NouLa AiVaa Stadio d’Esperancella käydyssä derbyssä. Ottelun jännitettä kasvatti entisen träfkiläisen maalivahti Antonio Coschentonin loikkaus vastustajan leiriin kauden kynnyksellä. Kyseinen odottamaton pako on katkeroittanut miehistöämme. Osan on jopa kuultu sortuneen alkoholiin (näyttöä loikkauksen vaikutuksesta tähän ei tosin ole). Näin ollen TräFK ei pelannut vain sarjapisteistä, vaan myös kunniasta.

Peli ei ollut kuitenkaan vanhennut montaakaan minuuttia kun AiVa rankaisi huonosti valmistautunutta ja nukuksissa ollutta ryhmäämme. Jokseenkin sekasortoisessa maalineduspomputtelussa vastustajan valkopaitainen pelaaja pääsi lopulta tuikkaamaan lähietäisyydeltä johto-osuman. Tämän jälkeen taistelu sai uuden luonteen, eikä TräFK oikein toipunut äkillisestä tappiotilanteesta kunnon taisteluun ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Pallollisen pelin ollessa liian hermostunutta olivat kunnolliset hyökkäysyritykset harvassa. Nämäkin olivat liian usein pitkiä roikkopalloja kärkeen palanneelle Ori Mattilalle, joka oli tilanteissa useimmiten aivan liian yksin.

Ottelun seuraava suuntaa-antava käänne saatiin toisen puoliskon edettyä jo hyvin yli puolivälinsä. TräFK:n pyrittyä hyökkäämään avautui AiVa:lle tilaa vastahyökkäyksiin. Yhdessä näistä topparimme syöksyi läpi olleen vastustajan tielle yrittäen pallonriistoa. Hyökkääjä vei kuitenkin tilanteessa voiton ja oli jo nokakkain maalivahtimme Ghost Ziggan kanssa. Tuomari näki noulalaisen otteissa kuitenkin virheen ja vihelsi meille vapaapotkun. Arvatenkin maalipaikkaan murtautunut hyökkääjä oli erimieltä tuomarin kanssa, ja koko NouLan joukkue sortui jokseenkin ala-arvoiseen huuteluun, ja lopulta tuomarin maltti loppui. Punaisen kortin sai NouLa:n pelaaja, joka antoi karkeaa kieltä käyttäen ymmärtää tuomarilla olevan taipumus runsaaseen masturbointiin. Ulosajo oli siis aiheellinen, olkoonkin että fyysinen rakkaussuhde itseen ei ole lainkaan tavatonta. Kyseessä olevalla sanalla on kuitenkin perinteisesti sangen loukkaava klangi, vaikka sillä tarkkaan ottaen viitataankin vaiettuun seksuaalienemmistöön.

Miesylivoiman saavuttamisella olisi luullut olevan piristävä vaikutus peliimme. Kävi kuitenkin niin, että tuomiot vääriksi kokenut vierasjoukkue sai annoksen lisäpuhtia ja onnistui pian kasvattamaan johtoaan komealla laukauksella syntyneellä maalilla. TräFK ryhtyi jälleen pelaamaan tosissaan auttamattomasti liian myöhään, mutta kavennus saatiin aikaiseksi Mickey Mörssärin päästyä laidaltaan karkumatkalle. Kaunis laukaus upposi luopio Coschentonin selän taakse tuoden hieman lohtua. Tasoitukseenkin tarjoutui puolittaisia tilaisuuksia, mutta puhti alkoi olla lopussa.

Tappio oli karvas, mutta ei tietenkään parhain päin selittämättömissä. Vastustajalla oli kuusi vaihtopelaajaa, meillä ei ensimmäistäkään. Tärkeitä vakiopelaajia oli meiltä poissa runsaasti. Kentällä oli myös puolikuntoisia. Nämä tekosyyt ovat kauniita ja tosia. Yhtä lailla on totta kuitenkin sekin, että pelissämme on vielä runsaasti parantamisen varaa. Harjoittelukaan ei olisi pahasta, vaikka vanha kansa toisin uskookin. Toinen kohtaaminen on vielä edessä. Coschentoni on vielä saava ansionsa mukaan, mutta tämä vaatii vaaleanpunaisilta yhteisiä ponnistuksia, enkä tällä viittaa lainkaan sulkijalihasharjoitteisiin. Paska.