Kokonaisvaltaiseen analyysiin lauantaina 29.5. käydystä ottelusta en vitutu… siis harmistukseltani nyt kykene. Oma suoritukseni keskikentän pohjalla oli etenkin puolustussuuntaan niin heikko, että oikeusvaltioissa, kuten Pohjois-Koreassa siitä palkittaisiin vähintäänkin viidellätoista raipaniskulla. Ei joukkueemme tosin muutenkaan kovin kaksisesti esiintynyt. Paras pelaajamee lieni Mr. Tähtisilmä, joka istui katsomon puolella särpimässä kaljaa.
AskU oli kaikinpuolin vittum… öh, siis kenkku vastustaja. Fyysisyys ei rajoittunut pelkästään puhtaisiin otteisiin, mutta tiukempi tuomarilinja olisi tuskin riittänyt tekemään pelistä tasaista. Kyläpäälliköiden kitinä pelipallojen laadusta oli myös joltisenkin tarpeetonta. Ilmeisesti jollekulle heistä oli kuitenkin kelvannut matkamuistoksi topparimme Paellan Select Palermo. Kaikesta huolimatta kunnia pelillisistä ansioista kuuluu myös täysin vierailijoille TräFK:n ollessa selkeästi heikompi osapuoli.
Ainoa kohtuullinen jakso kotijoukkueella ajoittui toisen puoliskon alkuun, jolloin tasoitusmaalia saalistettiin edes näennäisesti. Joitakin puolittaisia mahdollisuuksia tasoitukseen tarjoutui muun muassa Härskin päästessä puskemaan maalin kulman tienoilta, ja Miika Kultaharjan yrittäessä viimeistelyä hyvältä paikalta annetusta vaparista. Pikku hiljaa ote palasi kuitenkin vierailijoille. Viimeisten minuuttien aikana lukemat repesivät rumiksi. Vastustajan bussin katolla ottelua seuranneet kannustusjoukot saivat aihetta riemuun. TräFK:n tukikjoukot olivat syystäkin vaitonaisempia.
Useita rosterista puuttuneita pelureita olisi todellakin kaivattu kentällä. Missä oli esimerkiksi topparimme Kone, sopii kysyä. Tällaisilla esityksillä ei hyvä heilu jatkossakaan, mutta kuten tiedetään, mahdoton on vain varmaa hivenen epätodennäköisempää. Ehkä maanantain reissulla Porvooseen pistetiliä saadaan jo kartutettua.
