Pelipäivä 1: TräFK – RiRa Ug A 0-7, HäPS – TräFK 0-2
marraskuu 17, 2008
Voidaan väittää, että todellisuus on tila, joka vallitsee kun asioiden todellisesta tolasta tietoiset tahotkuvailevat olosuhteita, joissa vallitsevat. Toisaalta kuka tahansa voi väittää mitä tahansa.
Niin ollen voin minäkin väittää, että hilsettä tirisevät silmäluomeni olivat auki, enkä oikeastaan ollutkaan unessa sunnuntaina 16.11.2008 klo 11.30. Voin vallan hyvin väittää olleeni läsnä tuossa sijainnissa ajan sykerössä, jossa maailmankaikkeus nytkähti pois kehityskaareltaan, ja suuntasi kohti tuntematonta.
Voidaan myös väittää, että sunnuntaina 16.11.2008 klo 11.30. vihellettiin päättyneeksi neljännen divisioonan Futsal-ottelu, jonka oli voittanut Träskända Futbol Klub lukemin 0-2. Väitettäessä todistustaakka lankeaa väittäjälle, mutta väittäjä laskee sen maahan, pistää ehkä tupakaksi ja jatkaa matkaansa kohti tuntematonta. Saattaapa vislatakin mennessään.
Toisaalta, voidaan myös väittää, että saapuessamme Vantaan Energia Areenalle pelaamaan Futsalin neljännen divisioonan ottelua oli meillä sääntöjen edellyttämällä tavalla mukanamme ottelupöytäkirja ja asianmukainen pelipallo. Voidaan myös vallan hyvin väittää, että pelaajiemme lisäksi kuului seurueeseemme sääntöjen edellyttämällä tavalla yksi ylimääräinen henkilö, jonka olisi määrä toimia toimitsijana kotiottelussamme. Voidaan väittää että en tätä kirjoittaessani pidä kädessäni Vantaan Energia Areenan pukukoppi numero neljän avainta, sillä muistin palauttaa sen infoon ennen lähtöämme. Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa.
TräFK – Pelikaani 1-7 (0-2)
lokakuu 10, 2008
Kaikki ehkä jo tietänevätkin miten kävi kauden päättäneessä “ottelussa”, johon paikalle oli vaivautunut seitsemän kenttäpelaajaamme sekä kassari Jones. Kaikki ehkä jo tietänevätkin miten kauden muissa otteluissa on käynyt. Se korutont’ on kertomaa.
Nyt on kuitenkin myös syy joukkueemme heikohkoon menestykseen paljastunut. Pöllöliitto suuressa viisaudessaan linjasi täksi kaudeksi kiroilulle nollatoleranssin. Pöllöliiton internet-sivuille pääsi kuitenkin livahtamaan vähäinen kirjoitusvirhe, missä ilmennyttä ukaasia on pelaajistomme orjallisesti noudattanut koko kauden:
“Nollatoleranssin toteuttamiseksi toimitaan piirin kaikissa sarjapeleissä 1.1.2008 alkaen seuraavasti (myös aikuisten sarjat):
1. Hikoilun tapahtuessa ensimmäistä kertaa erotuomari puhuttelee pelaajaa pelikatkon aikana rikkomuksesta.
2. Jos saman joukkueen pelaaja hikoilee puhuttelun jälkeen, myös häntä puhutellaan, mutta samalla asiasta huomautetaan joukkueen vastaavalle johtajalle.
3. Huomautetun joukkueen pelaajan syyllistyessä hikoiluun tämän jälkeen, pelaajaa varoitetaan.
TräFK − Pelikaani 2-3 (1-1)
syyskuu 15, 2008
Jalkapalloa kutsutaan myös viherkenttien shakiksi. Me emme kutsu.
-Hei Spock, mitä vittua sä teet?
-Hyss, hiljaa! Etsä nää et mä kuuntelen noita nappuloita!?!
Johtuisikohan kyseinen ilmaus siitä, että jalkapallo, kuten shakkikin, on äärimmäisen taktinen laji? Fyysisen suorittamisen ohella edellytetään pelaajilta myös aivotyöskentelyä. Näin voi olla, mutta TräFK osoitti lauantain hämärissä käydyssä ottelussa, että läheisempi yhteys puulautojen jalkapalloon on kuitenkin sääntö, jonka mukaan sotamies korottuu ratsuksi edettyään kyllin ylös vastustajan kenttäpuoliskolle. Näin myös kävi, kun muuan joukkoomme loppukaudesta liittynyt pinkkisoturi Mickey Mörssäri antoi osoituksen laukkavoimastaan. Itse Ori Mattilakin joutui katselemaan herran vauhdikasta etenemistä 1-0 johtomaalin tekoon kateellisena.
Ensimmäinen puoliaika antoi viitteitä siitä, että TräFK viimeinkin kykenisi ottamaan täydet sarjapisteet. Joukkueemme salainen ase, muuan tässä yhteydessä nimeltä mainitsematon henkilö, jota kutsuttakoon tässä yhteydessä nimellä Herra Arvoitus, todisti kuitenkin myös sen, ettei sotamies voi edetä kentällä takaviistoon ilman katastrofaalisia seurauksia. Taitotasoltaan joukkuettamme eittämättä vahvistavan Herra Arvoituksen armoitettu aivopieru johti vierailijain tasoitusmaaliin, eikä edes ainoan tornimme fyysinen pluskvamperfekti voinut tätä estää. Kotijoukkue ei kuitenkaan tästä lannistunut, vaan jatkoi hyvää peliä koko ensimmäisen puoliajan kuitenkaan onnistumatta lisämaalien teossa. Kokonaisuudessaan ensimmäisestä puolikkaasta jäi sellainen kuva, että ottelu voitaisiin todella, ihan aikuisten oikeasti jopa voittaa.
Miksi emme siis kuitenkaan voittaneet? Siksi, että vaikka me emme jalkapalloa hevin viherkenttien shakiksi kutsukaan, ei kyseinen ilmaisu kuitenkaan ole täysin perusteeton. Meidän mielestämme jalkapalloa tulisi kutsua viherkenttien Kimbleksi. Keskiverto träfkiläinen pystyy hahmottamaan kerralla korkeintaan neljä liikkuvaa elementtiä, ja nämäkin vain sillä edellytyksellä, että ne liikkuvat ainoastaan yksitellen, varsin hitaasti ja vain yhteen suuntaan. Liikkua saa, kun painaa muovista kupua kämmenellään. Jos tulee kutonen saa yrittää uudestaan. Mutta kun ei vittu tule! Siispä kämmenet hioten vimmaisesti painallamme muovikupua yhä uudestaan, toistaen liikettä hamaan loppuun, ja jännetupentulehdukseen saakka. Mikä verraton vaihtoehto ainaiselle runkkaamiselle! Ja jos tulee kutonen saa yrittää uudestaan. Vaan entäs sitten? Yrittäminen on vain ensimmäinen askel kohti epäonnistumista. Ja uusi yritys on vain seuraava ensimmäinen askel kohti seuraavaa epäonnistumista. Tule, tule kutonen! Tule, tule kutonen!
Ja katso! Ykkönen tuli. Vastustaja, joka ei keskittynyt vain luottamaan hyvään onneen, vaan jatkoi pelaamista TräFK:n nyhvertäessä, onnistui lopulta. Vaikka kulmapotku saatiinkin katkottua ilman torneja, ei taustalta saapunutta jatkolaukausta kyennyt edes notkealantioinen kuningatar torjumaan. Jatkossa erehdyttiin jalkapalloa luulemaan myös viherkenttien jätkänshakiksi, mutta tässäkin luulossa jätettiin huomioimatta, että pelin häviää, mikäli vastustaja saa kolmen suoran. Näin pääsi käymään jälleen kulmapotkutilanteessa, jossa tasoitusta saalistanut joukkueemme unohti kolme vastustajan pelaajaa täysin vartioimattomiksi takatolpalle.
Ratsuksi korottunut Mickey Mörssäri palautti toivon vielä henkiin ottelun loppupuoliskolla toisella osumallaan. Valitettavasti toisen puoliajan osalta kolme viimeistä minuuttia olivat ainoat, joiden aikana TräFK taisteli. Tasoitus jäi näin ollen tekemättä, ja ottelu, jonka piti olla ensimmäisen puoliajan perusteella täysin voitettavissa, hävittiin. Tämä tappio tuntuu ihan tappiolta.
Viis-nolla on paha olla (TräFK-RiSA 0-5 (0-1) OSA1
syyskuu 8, 2008
Fyllatyrsaan teoriaa kentän kaltevuudesta ei ole kiistäminen, mutta lauantaina varsinkin vasemmalla laidalla pallot ja kenttäpelaajat vyöryivät vastaan siinä määrin, että olosuhteilla ei tuntunut olevan enää mitään merkitystä. Ainoa asia, mikä oli puolellamme ja meitä vastaan – oli aika.
Klo 18.45 (ottelun alkuun 15min): Riihimäeltä asti saapunut vastustaja vetää viimeistelyharjoituksia 14 miehen voimin. TräFKin pelaajat vetävät tällä välin neljän hengen (sekä sivusta seuranneen naisen) voimin kamoja niskaan ja raskaisiin jalkoihin kentän laidalla.
18.48 TräFKin pelaajien keskuudessa alkaa syntyä lievää pohdintaa saataisiinko tänään jopa täysi joukkue kasaan. Tuomari vilkuilee vielä rauhallisena keskellä kenttää kelloa, tähyilee kohti parkkipaikkaa ja pohtii missä kotijoukkue mahtaa vetää alkutreenejä.
18.51 Hieman jo huolestuneelta vaikuttava tuomari päättää rohkaista mielensä ja tulee kysymään keltaisen paidan yllensä saaneelta maalivahdilta, että onko tämä kotijoukkueen kokoonpano. Onneksi ottelun alkuun on vielä runsaasti aikaa, ei hätää. Viime ottelussakin alkulämmöt otettiin autolta juosten kentän laidalle. Ottelupöytäkirja annetaan kohteliaasti ensin vastustajajoukkueen täytettäväksi kun muutamaa omaa pelaajaa odotellaan vielä. Alkaa sataa hieman.
18.56 Muutama kotijoukkueen pelaaja ottaa tuntumaa kenttään viemällä sen poikki reput ja muovipussit vastapuolella olevalle vaihtopenkille. Miehistö on lisääntynyt tällä aikaa kahdella. Alkaa vaikuttaa jo hyvältä. Ilmasta on aistittavissa kirjaimellinen odotus.
18.58 Lievä epätoivo alkaa valtaamaan niin koti- kuin vierasjoukkueenkin. Tuomari ja osa pelaajista jaksaa vielä onneksi vitsailla. Pelipallo pyydetään nöyrästi vastustajajoukkueelta, koska TräFKin virallinen (ja ainut mukaan tullut) ottelupallo on hieman “RiSa”. Tunnelma kevenee hieman epätoivoisen naurun kaikuessa tekonurmen pintaan.
18.59 Punainen viistoperä ilmaantuu renkaat ulvoen parkkipaikalle tuoden mukanaan vielä viimeiset TräFKin pelaajat. Tsemppiä nyt jätkät, hyvin tää menee – just niinku ollaan suunniteltu.
Tuomari viheltää pilliin pelin alkamiseksi. Kotijoukkue aloittaaa pelin kahden vajaalla.
0min – RiSa saa pallon
15min – vastustajan pelaaja rikotaan rangaistusalueella, TräFKin maalivahti torjuu pilkun.
21min – RiSan hyökkääjä puskee johtomaalin 0-1
30min – PUOLIAIKA (0-1)
31min – TräFK menettää pallon
32-59min RiSa tekee lisää maaleja
60min – OTTELU PÄÄTTYY vierasjoukkueen voittoon 0-5. Sade yltyy.
TräFK todisti, että ne jalkapallon maagiset ensimmäiset 20 minuuttia ovat olemassa. Sen jälkeen alkaa aina ylä- tai alamäki. Kenttä on kalteva.
Ps. Kirjoittaja todisti ottelua kentällä, eikä osittain huonon hämäränäön vuoksi nähnyt kaikkia tapahtumia eikä kaikkia pelaajia.
TräFK – RiSa tänään klo 19.00
syyskuu 6, 2008
TräFK tappelee pisteistä tänään lukion tekonurmella klo 19.00 alkavassa ottelussa. Kaikki ajoissa paikalle, jotta ei tarvitse arpoa kaikkia pelipaikkoja pari minuuttia ennen ottelua.
Ennen peliä jokainen voi sivistää itseään syventymällä käsitteeseen taktiikka jos esimerkiksi vastustaja mainitsee tämän jännän sanan pelin aikana.
Kauniimipi otteluraportti
elokuu 30, 2008
Koska edellisen (kuten kaikkien sitäkin edeltävien) otteluraporttien sisältö oli silkkaa kurttua, voi sen käydä nyt lukemassa visuaalisesti kutkuttavammassa muodossa oheisen linkin kautta:
Rilves 3 – Träfk tänään klo 19.30
elokuu 27, 2008
Lähtö ABC:lta klo 18.00!!
TräFK – KP-75 23.8.08 0-10 (0-4)
elokuu 23, 2008

Rakas päiväkirja,
mulla oli lauantaina ihan ällön pöllön mälsä päivä. Mä menin yxien tyyppien kaa yhteen maziin tuol noi, siis niinku pelaa, ja ne tyypit ja sit mä kans oltiin iha huonoi. Ne toiset tyypit joit vastaa me niinku pelattii, oli, niinku, no niinku tosi hyvii.
Sit mä meni niinku kotii, ja sit ku mul oli niinku se paita päällä mikä mulla ja tyypeillä oli siis mazis nii yhet tyypit nauro mulle ja tööttäs niitten auton tööttii ku mä menin tiän yli ja nauro ku mä menin tiän yli ostaa maitoo mun vitun viimezzil rahoil ja ne nauro ja tööttäs. Vittu. Iha mälsääääääää!!!
Sit ku mä pääsin himaa ni mä yritin runkkaa, mut mul ei sit niinku seissy. Eiku, siis seiso. Eiku siis, en, niinku yrittänyt. Tai siis runkannu. Tai siis ei mitää. Unoha.
KOPSE2 – TräFK 5-1 (2-0)
elokuu 15, 2008
Kuten Sun Tzu sanoi Sodankäynnin taidossa kenraalista, joka alituiseen hävisi, on myös sanottava TräFK:sta: se on meidän metodimme. Häviäminen ei ole ainoastaan seuraus, vaan myös päämäärä. Ja samoin on yrittäminen ensimmäinen askel matkalla kohti epäonnistumista.
Maanantai. Korso. Hiekkakenttä. Kahden miehen vajaus.
Ei lisättävää.
TräFK – KoPa (9.8) klo 19.00
elokuu 9, 2008
TräFK kohtaa lauantain kotiottelussa KoPan, joka voitti keväällä edellisen matsin niukasti 1-0 Korson hiekkakentällä. Mikäli TräFK haluaa kääntää lukemat tällä kertaa edukseen, ei isännilä ole varaa nyt samanlaiseen lepsuiluun kuin kevätkierroksen ottelussa.
Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle hyvissä ajoin, sillä katsojien paikoilleen asettautuminen vie aikaa. Lisäksi porteilla suoritetaan turvatarkastus. HKL ja VR ovat lisänneet kalustoaan tapahtuman yhteydessä..

